Veneiden talvisäilytys Suomenojalla tällä hetkellä, mutta mikä onkaan tulevaisuus?

 

Suomenojan venesataman tapahtumat ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat saavuttaneet sekä julkisuutta lehdistössä että paljon keskustelua rantaparlamenteissa. Enemmän ja vähemmän luotettavaa 'tietoa' Suomenojan tapahtumista ja suunnitelmista on kuulunut sieltä sun täältä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että vastakkain ovat veneilyn järkevä harrastaminen Suomenojalla ja Suomenojan sataman maa-alueen käytön maksimaalisen taloudellisen tuoton saavuttaminen.

 

Espoon kaupungin asiaa käsittelevien virkahenkilöiden ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen periaatteita ovat olleet muun muassa seuraavat:

1. ratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja maankäytön tehostamisen metroasemien läheisyydessä,

2. ratkaisu vapauttaa merenrantaa asuntorakentamiseen,

3. kaupunkikuva ja viihtyisyys paranee nykyalueilla,

4. säilytysalueen riittävän iso koko ja käyttäjämäärä mahdollistaa veneiden säilyttämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen,

5. säilytyspaikkahinnoittelu mahdollistaa yritystoiminnan ja sen kehittymisen, ja

6. soveltuviin paikkoihin rakennetaan korkeavarastointi ja/tai venehotelli.

Syystäkin meritieläiset ovat olleet hämmennyksissä kotisatamansa tilanteesta. Joten on perusteltua käydä lävitse Suomenojan sataman tämän hetkinen tilanne Meritie-seuran näkökulmasta. Tämän on kohtuullisen pitkä juttu johtuen siitä, että asioita ja tapahtumia on ollut paljon.

Meritie on seurannut kaupungin toimintaa sataman suhteen ja yrittänyt vaikuttaa hyvin aktiivisesti Suomenojan sataman kehittämissuunnitelmiin. Etenkin Markku Rajama, Olli Hämäläinen, Markku Tilli, Johan Åberg, Erik Jernström, Seppo Hartikainen ja Kari Vainio ovat tuoneet veneilijöiden näkemyksiä ja tarpeita esille useissa eri tilanteissa Espoon kaupungin virkamiehille ja poliitikoille. Meritien edustajat ovat olleet yhteydessä useisiin Espoon kaupungin edustajiin ja osallistuneet moniin työpajoihin ja kokouksiin (esimerkiksi YVA-työpajat, kokoukset ja YVA-selvityksen esittely Kaitaan koululla 1.4.2014), joissa on käsitelty Suomenojan venesataman tulevaisuutta. Seuraavassa on lyhyt historia, joskaan ei täydellinen, Suomenojan satama-alueen suunnitteluprosessista ja Meritien toiminnasta jäseniensä etujen esiintuomiseksi.

Ensimmäiset tilaisuudet olivat jo vuonna 2012 keväällä, kun Meritie pääsi esittelemään toimintaansa Suomenojalla alueen suunnittelijoille ja YVA-selvityksen tekijöille. Syksyllä käytiin myös kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko kutsuttiin puolestaan tutustumaan Suomenojan satamaan ja talvitelakointiin vuoden lopulla 2012. Vierailun jälkeen Olavi Louko vahvisti sähköpostilla, että veneilijöiden tarpeet voidaan ottaa huomioon alueen kehittämisessä. Kaupungin johtoa on tavattu muutenkin. Markku Rajama otti yhteyttä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelään ja sen seurauksen Jukka Mäkelä kutsui Meritien edustajat tapaamiseen, joka toteutui 25.9.2014. Tapaamisessa Markku Rajama, Johan Åberg ja Olli Hämäläinen toivat esille Suomenojan tilanteen ja veneilijöiden näkemykset alueen kehittämisestä. Jukka Mäkelän mielestä suunnittelua oli toistaiseksi tehty paljolti maakrapujen näkövinkkelistä.

Espoon kaupunki tilasi esiselvityksen veneiden talvisäilytysalueista Vahanen Environment Oy:ltä (www.vahanen.com). Selvitys on ladattavissa osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313630-6-1.PDF . Esiselvityksen ohjausryhmä esitteli havaintojaan 22.4.2014 venekerhojen edustajille. Veneilijöiden viestit menivät jonkin verran perille, koska esiselvityksen yhteenvedossa on maininta : ”Suurille veneille Ämmässuon säilytysalue ei olisi soveltuva ratkaisu. Suurien veneiden kuljettaminen rannasta on hankalaa, jopa mahdotonta ja kallista. Suurille veneille tulisi jatkossakin löytää paikka rannasta. Suurille purjeveneille sopivaa säilytystilaa olisi esimerkiksi Suomenojan voimalaitoksen suoja-alue. Suurille moottoriveneille sopiva vaihtoehto voisi olla Finnoon uudelle satama-alueelle ideoitu korkeasäilytysvarasto.”

26.8.2014 pidetyssä kommodorikokouksessa kaupunki ilmoitti venepaikkojen hintojen tarkistuksesta ja venesatamasäännön päivittämisestä. Tapani Kortelainen (Espoon kaupunki) kertoi, että ulkoiluvirasto on Finnoon sataman suunnittelussa puolustanut ainakin 4 hehtaarin alueen jättämistä talvisäilytykseen.

Seuraava merkittävä tapahtuma oli se, että Finnoo-Espoonlahti-projektin projektijohtaja Kimmo Leivon teki tehdystä esiselvityksestä oman yhteenvedon ”Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen” (ladattavissa osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313630-6-2.PDF), jonka jälkeen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston (puheenjohtana Ari Konttas) 1.12.2014 pidetyssä kokouksen päätöksessä veneiden talvisäilytyksen järjestämisen periaatteista unohdetaan kokonaan suuret veneet ja päätetään vain Ämmässuon alueen kehittämisestä. Kyseisessä yhteenvedossa ei ole käsitelty millään lailla veneiden kuljettamiseen Ämmässuolle liittyviä taloudellisia ja logistisia ongelmia, joten Leivon yhteenvedossa ei oltu katsottu asiaa kokonaisuudessaan, vaan virkamiehen virka-alueen kapeasta näkökulmasta. Länsiväylässä (1.2.2015) olleen artikkelin mukaan Kimmo Leivo on myös todennut, että kyllä veneilijöillä on varaa maksaa.

Myös muut espoolaiset veneilykerhot ovat olleet huolestuneita huviveneilyyn liittyvistä Espoon kaupungin nykyisistä suunnitelmista. Joten Espoon veneilykerhot lisäsivät yhteistä toimintaansa Esveneen puitteissa. Esveneen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hartikainen (EMK & Meritie) ja sihteeriksi Lennart Petterson (Espoon kaupunki). Kokouksessa 21.1.2015 päätettiin, että Espoon valtuutetuille, kaupungin hallitukselle ja kaupungin johdolle lähetetään vetoomus, jossa kerrotaan veneilijöiden näkemys Suomenojan sataman kehittämisestä. Vetoomukseen liitettiin myös Suomen purjehdus ja veneily -keskusliiton lausunto 2.5.2014 Finnoon sataman rakentamishankkeen YVA-ohjelmasta. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös Suomenojan sataman toimintaan vaikuttavaa liikennemerkkimuutosta. Tapani Kortelainen (Espoon kaupunki) kertoi, että Suomenojan satamassa tehdyt liikennemerkkimuutokset eivät vaikuta veneiden nostoihin, ja että tilanne on nyt Suomenojalla samanlainen kuin se on ollut tähän asti muissakin Espoon satamissa.

Kaupungin hallituksen käsittelyn jälkeen kaupungin valtuusto käsitteli Suomenojan sataman suunnitelmia 26.1.2015 pidetyssä kokouksessaan. Käsittelyssä olivat esillä valtuutettujen Fred Granbergin ja Kurt Bymanin esittämät valtuustokysymykset (ladattavissa osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2015330306-20.PDF). Valtuustokysymyksissä ehdotettiin talvisäilytyksen säilyttämistä Suomenojalla. Kaupunginhallituksen vastauksessa lueteltiin aikaisemmat elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämät periaatteet, joiden mukaan veneiden talvisäilytys tulisi siirtää Ämmäsmäelle. Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen perusteella palauttaa asian käsittelyn kaupunginhallitukselle. Äänestyksen tulos oli murskaava äänin 66-1.

Esvene päätti kutsua Espoon kaikki kaupunginvaltuutetut Meritien pursimajalle 10.2.2015 tilaisuuteen, jossa veneilijät esittävät omat näkemyksensä Suomenojan sataman kehittämisestä. Tilaisuuteen saapui kuusi valtuutettua ja edustus melkein kaikista Espoon venekerhoista. Veneilijät saivat osakseen myötätuntoa, mutta valtuutetut toivovat veneilijöiltä selkeitä faktoja talvisäilytyksen järjestämisestä.

Seuraavaksi järjestettiin Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelun ja Esveneen yhteistyönä keskustelutilaisuus ”Veneilyn tulevaisuus Espoossa”, joka pidettiin 5.3.2015. Läsnä oli Esveneen kautta lukuisa joukko eri seurojen edustajia. Meritien edustajina olivat Olli Hämäläinen, Markku Rajama ja Eetu Yliruusi. Kaupungin edustajina olivat Martti Merra, Ari Konttas, Sampo Suihko, Torsti Hokkanen, Kimmo Leivo, Tapani Kortelainen, Lennart Petterson ja pari kaupunkisuunnittelun henkilöä. Seuraavissa kappaleissa on muutamia oleellisia asioita, joita kokouksessa tuli esille.

Martti Merra totesi, että Suomenojan satama on nyt liikennemerkkien osalta samalla tavalla järjestetty kuin kaikki muut satamat Espoossa. Tehtyä liikennemerkkimuutosta ei peruta. Tavoite on pitää satama ja ranta avoinna ja turvallisena tasapuolisesti kaikille espoolaisille. Liikenteellisistä järjestelyistä tulee päätös maaliskuun loppuun mennessä. Tavoite niissä on, että veneiden nostot ja laskut voivat tapahtua samalla tavalla kuin tähänkin asti. Lennart Petterson toivoi muun muassa seurojen palveluihin lisää ammattimaisuutta (mitähän tämä itse asiassa tarkoittaa – seurathan ovat harrastuksiin liittyviä yhteisöjä, ei yrityksiä). Lisäksi hän listasi eri tyyppisiä veneilyn harrastajia, joista yleisön mielestä ei löytynyt tyypillistä Suomenojalla talvisäilytyksessä venettään säilyttävää pitkälti omatoimista harrastajaa. Tässä yhteydessä on huomattava, että Espoon virkamiesten esitykset pohjautuvat selvitykseen, joka on tehty veneily-yrityksien liiketoiminnan näkökulmasta (VISIO 2025: Palvelutoiminta venealan liiketoiminnan kehityksen keskiössä”); siis ei suinkaan veneilyharrastajien näkökulmasta. Lennart Petterson on ennenkin ollut vähän omilla linjoillaan.

Olli Hämäläinen piti alustuksen "Suomenojan sataman kehittäminen" (kalvot tulevat Meritien uusituille kotisivuille). Ollin alustuksen oleelliset seikat olivat seuraavat:

1. Suomenojan satama toimii tällä hetkellä veneilyn kannalta erittäin hyvin, ja se voisi kehittyessään olla merellisen Espoon keskus.

2. Suurille veneille Ämmässuon säilytysalue ei olisi soveltuva ratkaisu. Suurien veneiden kuljettaminen rannasta on hankalaa, jopa mahdotonta ja kallista. Suurille veneille tulisi jatkossakin löytää paikka rannasta. Suurille purjeveneille sopivaa säilytystilaa olisi esimerkiksi Suomenojan voimalaitoksen suoja-alue. Suurille moottoriveneillekään korkeasäilytysvarasto ei ole sopiva vaihtoehto.

3.Talvisäilytyksen siirtäminen sisämaahan nostaisi veneilyn kustannuksia tavalla, mikä veisi harrastusmahdollisuuden hyvin suurelta osalta tällä hetkellä tavallisilta omatoimisilta veneilijöiltä. Veneilyharrastus muuttuisi harvojen varakkaiden harrastukseksi, koska talvisäilytys olisi käytännössä ostettava Espoon ulkopuolelta.

4. Sataman kehittämisen ja merellisen Espoon maineen kannalta paras vaihtoehto on ns. 0+ -suunitelma, joka säilyttää talvisäilytysalueen ja mahdollistaa lisälaitureita sekä veneilyä tukevan yritystoiminnan.

5. Veneilijöitä ihmetyttää, miten puhisevan ja nokea tunkevan voimalaitoksen vierus voisi olla houkutteleva asuinpaikka. Kun Olli mainitsi kaupungin hallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksen veneilyn talvisäilytyksen järjestämisen periaatteista, Ari Konttas pomppasi pystyyn ja vakuutti, että mitään päätöksiä ei ole tehty. Ja tietysti paikalle oli löytänyt myös Jussi Salonen Tuusulasta, joka vakuutti, että myös isoille köliveneille voidaan rakentaa venehotelli.

Kimmo Leivo toi esille samat edustamansa asiat niin kuin ennenkin. Hän piti esityksen, jossa hän vertasi Suomenojan sataman maa-alueen käytön taloudellisen hyödyn maksimoimisen tuloksena syntyvää autopaikan hintaa (25 k€) veneen talvipaikan hintaan. Ja hän oli sitä mieltä, ettei tilanne ole tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen. Siis maa-alueen taloudellisen tuoton maksimointi on tärkein arvo. Suomenojalla autojen parkit tullaan järjestämään parkkitaloihin, jotka voitaneen sijoittaa voimalaitoksen suoja-alueelle. Huolestuttavinta oli Leivon kertomus siitä, että suoja-alueen koolle tai etäisyydelle ei ole laissa määrätty ehdotonta kokoa. Leivo on porukoineen neuvotellut suoja-alueesta eri asiantuntijatahojen kanssa erilaisten riskianalyysien pohjalta. Jäljellä on kuulemma vain kaasuputken mahdollisen vuodon pistoliekki ja kattilan räjähtäminen siten, että sen kansi lähtee lentoon. Jälkimmäisen todennäköisyys on hyvin pieni. Lisäksi voimala ei ta rvitse enää nykyisen kokoisia öljysäiliöitä ja kaupunki onkin jo irtisanonut niiden maa-alueen vuokrasopimuksen. Tämä kaikki tarkoittaisi sitä, että suoja-alue jää hyvin pieneksi. Suoja-alueelle ei todennäköisesti jäisi isojen veneiden säilytykseen tilaa nimeksikään. Jos jää, vaatimus pitänee tulla poliittisella päätöksellä.

Yleisö käytti paljon hyviä puheenvuoroja esitysten aikana, niiden sisällön voitte arvata. Niistä oli vaikea löytää yhteisiä näkemyksiä kaupungin edustajien kanssa.

Apulaiskaupunginjohtaja Sampo Suihko pyysi henkilöitä lähettämään veneilijöiden näkemyksiä suoraan heille mieluummin kuin jatkamaan keskustelua lehdistön kautta.

Torsti Hokkanen lähetti tilaisuuden jälkeen seuraavan viestin, joka on hiukan pehmeämpi kuin Kimmo Leivon esitys. Viestin oleellisia asioita olivat muun muassa seuraavat:

1. "Uskon, että hyvällä suunnittelulla saadaan aikaiseksi Suomenojan sataman osalta sellainen ratkaisu, että sataman veneilyfasiliteetit kokonaisuutena tulevaisuudessa paranevat. Vaikea paikka on talvisäilytys, mutta senkin osalta uskon, että voimalaitoksen suoja-alueen tilavarauksella (osittain kenttäsäilytys) + mahdollisella korkeavarastoinnilla + Suomenojan ulkopuolisella säilytyspaikalla/-paikoilla saadaan aikaan vähintäänkin tyydyttävä ratkaisu. Nykyisen laajuinen talvisäilytyskenttä on yleisen edun ja kaupungin kokonaistavoitteiston kannalta pitkässä juoksussa kestämätön."

2. "Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen hyväksytyissä Finnoon alueen tavoitteistossa (muistaakseni vuonna 2011) on tarkoitus kehittää satamaa kaikille avoimena ”merikeskuksena”, jossa on paitsi nykyistä laajempi laiturialue, niin myös veneilyyn ja virkistäytymiseen liittyviä palveluita kaikille veneilijäryhmille ja myös espoolaisille asukkaille sekä vierailijoille."

3. "Kaupungilla ei ole nopealla aikataululla tarvetta tai edes mahdollisuutta satamakentälle rakentaa. Talvisäilytyksen tyydyttävälle järjestämiselle ja suunnittelulle on vielä aikaa. Ja lopullisia päätöksiä järjestelyistä ei ole tehty."

Mitä sitten seuraavaksi? Esvene on päättänyt seuraavaksi vaikuttaa suoraan Espoon kaupungin valtuutettuihin siten, että ensimmäiseksi otetaan yhteyttä kaupungin hallituksen jäseniin. Meritie on aktiivisesti mukana tässä vaikuttamistoiminnassa. Myös jokainen meritieläinen voisi pohtia sitä, miten itse voisi vaikuttaa Espoon poliittisiin päättäjiin järkevän lopputuloksen saavuttamiseksi, siis hyvän Espoo-tarinan aikaansaamiseksi (katso www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina ).

 

Meritien hallitus.

Jäsenien sivut

Uutiset

  • Yrjö Santaholma palkittu SPV:n kultaisella ansiomerkillä

    SPV  palkitsi  syksyllä jäsenemme Yrjö Santaholman kultaisella ansiomerkillä, jonka hänelle luovutti hänen poikansa Jyrki Santaholma veneilyturvallisuustoiminnon kokouksessa syksyllä 2016.

     
  • H-laiturin uusiminen

    Meritien ja Espoon kaupungin väliset neuvottelut Meritien H-laiturin uusimisesta ovat etenemässä toteutukseen seuraavan aikataulun mukaisesti:

    1. 3.10.2016 aloitetaan vanhan laiturin valmistelevat purkutyöt.
    2. H-laiturin tulee olla tyhjä veneistä viimeistään 10.10.2016.
    3. Uuden laiturin asennustyöt valmistuvat marraskuun 2016 aikana.
    4. Sähkö- ja vesiasennukset tehdään keväällä 2017.

    Lue lisää Satama-osiosta.

     
  • Meritien vuosikokous 2016

    Meritien ry:n vuosikokous 2016 pidetään 19.3.2016 alkaen kello 13.00. Kokouksessa käsitellään Meritien sääntöjen mukaiset asiat.

     

Saarikohteet

Meritien saarikohde on Merivalkama, joka sijaitsee Bejarhomenissa Inkoon saaristossa olympiaväylän varrella paikassa 59*55,6 P 23*52,01 I).